Miten harjoitella polkujuoksuun – sauvarinne

Tänään klo 18.00 lähti sisään ilmoittautunut NUTS Hetta-Pallas 66 km tapahtumaan. On siis aika aloittaa harjoittelu pidempään polkujuoksukisaan. Mutta mitä se pitää sisällään?

Kaikissa pidemmissä kestävyystapahtumissa tärkein komponentti on aerobinen kunto. Se koostuu useammasta eri osatekijästä, kuten rasva-aineenvaihdunnasta (josta myöhemmin lisää), lihaskestävyystä, juoksun aerobisesta kynnyksestä (joka on osapuilleen sama asia kuin LT1 eli alue, jossa laktaattitaso alkaa nousta perustasosta tai ensimmäinen ventilaatiokynnys, jonka jälkeen hengitys tihenee niin ettei nenähengitys/keskustelu enää tahdo onnistua) sekä hieman vaikeammin määriteltävästä durabiliteetista eli kyvystä ylläpitää suoritustasoa mahdollisimman pitkään.

Polkujuoksulle spesifimpiä osa-alueita ovat taito juosta epätasaisessa maastossa, mäkivoima sekä usein myös sauvojen käytön yhdistäminen suoritukseen. Tästä pääsemmekin päivä harjoitukseen, joka on sauvarinne eli ns. tunkkaus.

Yleisesti ottaen mäkisessä maastossa sauvojen käyttö on hyödyllistä, mutta sitä on syytä harjoitella jonkin verran ennen tapahtumaa tai kisaa. Sauvat lisäävät hieman lihasryhmien aktivaatiota, mikä lisää hieman hapen kulutusta ja nostaa etenkin niiden käytön alussa sykettä. Toisaalta sauvat keventävät jalkojen tekemää työtä ja helpottavat etenemistä.

NUTS Hetta-Pallas-reitillä nousua on noin 1600 metriä. Tähän ajattelin valmistautua lisäämällä asteittain viikottaista tunkkaustreeniä niin, että tänään aloitin 500 nousumetristä. Aikaa tähän kului noin tunti. Tuhat nousumetriä sisältävä treeni on ns. verttitonni, joka muodostaa monen polkujuoksijan perustreenin. Ennen kisaa pyrin tekemään muutaman 1500 nousumetrin mäkitreeniin. Alamäet kannattaa pyrkiä juoksemaan rennosti, sillä tämä totuttaa jalat myös kisan aikaiseen iskutukseen. Jyrkemmässä alamäessä joutuu menoa hieman jarruttelemaan ja tämä lisää jonkin verran rasitusta reisilihaksiin.

Tämän päivän treeni ei tuntunut erityisen raskaalta, mutta lihaksistoon kohdistuvan kuormituksen osalta tilanne paljastuu usein vasta seuraavana aamuna.

← Back

Your message has been sent

Luokittelu:(Vaaditaan)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top