5 omakohtaista kokemustani kestävyysharjoittelun aloittamisesta

  1. Liikunnan on sanottu olevan vain heikosti addiktoivaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aluksi tuntuu enemmän tai vähemmän -jos ei pahalta – niin ainakin mitäänsanomattomalta. Ajan myötä siihen kuitenkin jää koukkuun. Posiviitivella tavalla.
  2. Riittävän matala intensitteeti: juoksu on melko raskasta. Rasitustason tulisi olla niin matala, että lenkillä pystyy puhua tai hengittää nenän kautta. Juoksu-kävely on varsin mainio harjoitusmuoto myös pidempään liikkuneille.
  3. Consitency is the key, sanotaan. Yritä liikkua vaikkei aina niin huvita. Kannattaa miettiä mikä motivoisi lenkille. Tärkeintä on lähteä ja muokata harjoitusta tai ulosuhteita sitä tukemaan,
  4. Kehitys tapahtuu levossa. Tosin pelkkä lepääminen ei kehitä. Mutta palautumiselle kannattaa antaa aikaa ja suunnitella raskaammat harjoitteet niin, että riittävälle levolle jää aikaa ja mahdollisuuksia.
  5. Huomio muu kuormitus. Elimistö ei tiedä mistä stressi on peräisin. Työkiireet, valvominen ja muut arkeen kuuluvat seikat vähentävät elimistön kykyä ottaa vastaan harjoituskuormaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top